Ystävällisyys luonteenvahvuutena on yksinkertaisesti ystävällistä käyttäytymistä toisia kohtaan. Ystävällisyys luonteenvahvuutena näyttäytyy esimerkiksi anteliaisuutena, oman ajan, rahan tai kyvykkyyden antamisena tarvitsevien käyttöön.
Ystävällisyyteen liittyy myös myötätuntoisuus, joka näkyy olemisena toista varten silloin, kun hän sitä tarvitsee. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi kuuntelemista tai olemista vain yhdessä hiljaisuudessa. Se sisältää syvän huolen toisen hyvinvoinnista. Lisäksi ystävällisyys voi näkyä toisten hoivaamisena ja pieninä hyvinä tekoina.
Ystävällisyydellä on myös laajemmat vaikutukset. Tutkimuksissa on huomattu, että toisten ihmisten pyyteettömien hyvien tekojen näkeminen lisää todennäköisyyttä tehdä itsekin hyviä tekoja toisille. Puhtaimmillaan ystävällisyys on altruismia ilman piilotettua agendaa tai odotusta vastapalveluksesta.
Ystävällisyyden ja rakkauden luonteenvahvuuksissa on paljon samaa. Toisaalta rakkauden luonteenvahvuus näkyy vielä enemmän läheisissä ihmissuhteissa, kun taas ystävällisyyden luonteenvahvuus ulottuu kauemmas kuin lähipiiriin.
Rakkauden luonteenvahvuuden ydin on edistää ihmissuhteiden läheisyyttä ja turvallisuutta, kun taas ystävällisyyden ytimessä on luoda tunne välittämisestä. Ystävällisyyden luonteenvahvuus suuntautuu toisiin ihmisiin eli kyseisen luonteenvahvuuden omaava kokee vastuulliseksi välittää toisten hyvinvoinnista. Usein hän onkin virittynyt toisten tarpeiden huomaamiseen ja on valmiina toimimaan nopeasti. Kyse on monesti vaistonvaraisesta ja automaattisesta toiminnasta.
Toisaalta ystävällisyys luonteenvahvuutena on parhaimmillaan taitavaa tasapainoilua omien ja toisten tarpeiden välillä. Jollei huolehdi ensin tai tarpeeksi itsestään, ei voi huolehtia toisistakaan.
Kindness motto: ”I am helpful and empathic and regurlarly do nice favors for others without expecting anything in return.”
– Niemic & McGrath
Ystävällisyys luonteenvahvuutena käytännössä
Ihmiset, jotka antavat muille ovat yleensä itsekin onnellisempia. Ystävällisyydellä ja päivittäisellä onnellisuuden tunteella on tutkimuksessa havaittu läheinen yhteys. Tähän yhdistyy myös Fredricksonin laajenna ja rakenna -teoria, jonka mukaan myönteiset tunteet auttavat mm. rakentamaan sosiaalisia ja psykologisia resursseja.
Voit lukea lisää laajenna ja rakenna -teoriasta kirjoituksesta ”Positiivinen itsensä johtaminen ja myönteiset tunteet”.
Johdonmukainen ystävällisyys ja anteliaisuus näkyy myös tekijänsä parempana terveytenä ja pidempänä elämänä verrattuna vähemmän anteliaisiin ihmisiin. Ystävälliset teot voivatkin johtaa itseään vahvistavaan myönteiseen kehään. Ystävällisistä ihmisistä yleensä pidetään, mikä edesauttaa merkityksellisten ihmissuhteiden luomisessa.
Käytännön pienten ystävällisten tekojen tekeminen on yhteydessä moneen myönteiseen asiaan, kuten yllä mainittuun suurempaan myönteisten tunteiden määrään, parempaan hyvinvointiin ja hyvien ihmissuhteiden rakentumiseen.
Ystävällisyyden suuntaaminen itseään kohtaan eli itsemyötätunnon harjoittaminen voi näyttäytyä parempana itsetuntona, vähempänä ahdistuksena ja masennuksena ja suurempana elämäntyytyväisyytenä.
Ystävällisyyden luonteenvahvuus on yksi viidestä maailman yleisimmästä luonteenvahvuudesta.
Itsemyötätunto edistää lukuisia myönteisiä asioita, kuten optimismia, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja tavoitteen saavuttamista. Se myös vähentää ahdistusta, itsekriittisyyttä ja perfektionismia. Se toimii myös puskurina stressin ja trauman negatiivisia vaikutuksia vastaan.
Ystävällisyyden luonteenvahvuus on yksi minun ydinluonteenvahvuuksistani. Omassa toiminnassani se näkyy siten, että autan mielelläni muita esimerkiksi huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Toisaalta olen myös työelämässä ylikäyttänyt ystävällisyyden luonteenvahvuutta tekemällä töitä oman hyvinvointini kustannuksella. Rehellisyys itseään kohtaan toimiikin hyvänä parina ystävällisyyden luonteenvahvuuden kanssa. Olen myös kehittänyt Voimakehä-perheeseen hyvän kierre -kortit, joiden toivon innostavan kaikkia tekemään pieniä hyviä tekoja toisille ihmisille.
Ystävällisyyden luonteenvahvuuden aktivointi
Ystävällisyyden luonteenvahvuutta voit aktivoida esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- Pohdi, miten voisit olla antelias jossain ihmissuhteessasi. Voisitko antaa aikaasi tai käyttää jotain kyvykkyyttäsi toista auttaaksesi?
- Kysy joltain läheiseltä, mitä ystävällisyyden tekoa he arvostavat eniten? Toimi sen mukaisesti.
- Yllätä joku läheinen henkilö pienellä ystävällisellä teolla. Voit esimerkiksi suunnitella viikonlopuksi jotain ohjelmaa, tarjota päivällisen tai auttaa jossain rutiiniaskareessa.
- Osoita ystävällisyyttä työpaikalla kollegaa tai asiakasta kohtaan. Tee jotain, mikä tekee heidän työnsä tai tilanteensa helpommaksi.
- Tarjoa työkavereillesi vaikkapa kahvileipää tai jotain muuta pientä yllätyksenä.
- Joskus voit osoittaa ystävällisyyttä myös sellaista henkilöä kohtaan, joka on itse toiminut epäystävällisesti.
- Ole itseäsi kohtaan itsemyötätuntoinen. Voit ystävällisyydestä huolimatta olla rehellinen itseäsi kohtaan.
- Laske viikon aikana tekemäsi pienet hyvät teot. Tutkimusten mukaan se lisää ymmärrystä vahvuudesta ja auttaa kehittelemään uusia vahvuuksien käyttöideoita.
Ystävällisyyden luonteenvahvuus korreloi eniten kiitollisuuden, tiimityön, johtajuuden, oikeudenmukaisuuden ja rakkauden kanssa.
Ystävällisyys luonteenvahvuutena ja sen yli- ja alikäyttö
Ystävällisyyden luonteenvahvuuden alikäyttö näyttäytyy selkeimmin siten, ettei ole halukas auttamaan tai välittämään toisista ihmisistä. Se voi näkyä myös empatian puutteena tai ikävänä käytöksenä.
Oma kiire ja stressi voi myös saada aikaan sen, ettei henkilö huomaa lähellä olevien ihmisten tarpeita. Toisaalta ihan aina ei ole järkevääkään keskittyä toisten tarpeiden täyttämiseen, vaan on tärkeää huolehtia omista tarpeista ensin. Tällöin ei ole kyse luonteenvahvuuden alikäytöstä.
Paradoksaalisesti osa ihmisistä on ystävällisempiä ihmisille, joita he eivät tunne, kuin läheisille ihmisille esimerkiksi perheenjäsenelle. Sama ilmiö näyttäytyy usein myös pienten lasten käytöksessä. He ovat ystävällisempiä vieraimmille ihmisille kuin omille vanhemmilleen.
Toisaalta jotkut ihmiset ovat puolestaan ystävällisiä tutuille, mutta epäystävällisiä vieraille. Syynä voi olla vaikkapa erilainen rotu, uskonto, seksuaalinen suuntautuminen tai koulutustaso.
Ystävällisyyden alikäyttöä ilmenee ajoittain kaikkien ihmisten keskuudessa. Sen vuoksi on hyvä olla tietoinen omista käyttäytymismalleistaan. Milloin minulle on helpointa osoittaa ystävällisyyttä? Entä mitkä tilanteet voivat haastaa minua ystävällisyyden luonteenvahvuuden käyttämisen suhteen? Kun tunnistaa erilaisiin tilanteisiin liittyvät toimintamallit, on helpompaa ohjata omaa käytöstään.
Kaikkein selkein ystävällisyyden ylikäytön tilanne on se, että henkilö antaa itsestään liikaa, jolloin omasta hyvinvoinnista huolehtiminen on puutteellisella tasolla. Tällöin henkilö voi tuntea itsensä marttyyriksi. Apuna haastavassa tilanteessa toimii rehellisyyden ja näkökulmanottokyvyn luonteenvahvuudet.
Ystävällisyyden ylikäyttö voi näkyä jopa tunkeilevana ystävällisyytenä ja auttamisena esimerkiksi silloin, kun avun tarve on poistunut.
Ystävällisyyden luonteenvahvuuden omaavalle voi olla helppoa ja luonnollista tehdä pieniä ystävällisiä tekoja toisille, mutta heidän voi itse olla hyvin vaikea ottaa niitä vastaan toisilta. Ylikäyttö voi näkyä myös myötätuntouupumuksena, joka on yleinen hoitohenkilökunnan keskuudessa.
Luonteenvahvuuksista voit lukea lisää esimerkiksi kirjoituksesta ”Mitä ovat luonteenvahvuudet ja miten ne liittyvät työhön”.
Lähteet:
Niemic & McGrath 2019. The Power of Character Strenghts.
Niemic 2018. Character Strenghts Intervetions.
Peterson & Seligman 2004. Character Strenghts and Virtues. A handbook and classification.
