Yrittäjyys on kaikessa innostavuudessaan etenkin yritystoiminnan alkuvaiheessa myös tasapainoilua omien resurssien sekä työn ja perheen vaatimusten kanssa. Tätä yhtälöä voidaan kuvata työn voimavarojen ja vaatimusten teorian (JD-R) avulla. Yksilöt, joilla on suuremmat resurssit eli voimavarat kärsivät vähemmän negatiivisen stressin vaikutuksista. Resurssien ja vaatimusten välisessä tasapainoilussa olennaisessa asemassa ovat yrittäjän itsensä johtamisen taidot, joiden avulla yrittäjät voivat johtaa itseään kohti työn imua, joka suojaa myös työuupumukselta. Työn imulla tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa, jolle on ominaista tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen.
Voimavarojen, vaatimusten ja stressin välinen suhde
Yrittäjyys on usein vaativaa sekä ajallisesti että stressinhallinnan näkökulmasta. Samaan aikaan yrittäjyys voi parhaimmillaan olla jännittävää ja innostavaa. JD-R -teorian mukaisesti liialliset vaatimukset suhteessa resursseihin johtavat laskevaan motivaatioon ja lopulta uupumukseen. Työn vaatimuksilla tarkoitetaan fyysisiä, sosiaalisia tai organisatorisia tekijöitä, jotka aiheuttavat fyysisiä tai henkisiä ponnisteluita, jolloin ne aiheuttavat yksilölle fysiologisia tai psyykkisiä kustannuksia. Toisaalta riittävät resurssit voivat toimia uupumuksen puskurina eli ne auttavat toimimaan stressaavissa olosuhteissa ja parhaimmillaan ne toimivat työn imun lähteenä. Tutkimuksessa työn imun on myös huomattu pienentävän työstä perhe-elämään läikkyvien ristiriitojen todennäköisyyttä.
Työn imun lähteitä ovat esimerkiksi työn ominaisuudet, kuten työn kehittävyys, mahdollisuus käyttää taitoja monipuolisesti, työn tulosten näkeminen ja autonomia sekä omat aktiiviset toimet työn kehittämiseksi itselle sopivammaksi esim. työn tuunaus. Myös itsensä johtamisen, aktiivisen muutoksiin sopeutumisen, luovuuden, aktiivisen ongelmien ratkaisun ja oppimismotivaation on havaittu edistävän työn imua.
Resurssit eli voimavaratekijät
Resurssit ovat voimavaratekijöitä, jotka voivat olla aineellisia, fyysisiä, psyykkisiä, kognitiivisia tai sosiaalisia. Niiden rooli on
- auttaa tavoitteiden saavuttamisessa,
- madaltaa työn fyysisiä tai psyykkisiä kuormitustekijöitä ja
- tukea henkilökohtaisessa kasvussa ja kehityksessä sekä oppimisessa.
Resurssit ovat jotain sellaista mitä sinulla jo on eli esimerkiksi yrittäjän erilaiset vahvuudet ovat toteutuessaan resursseja. Vahvuuksia tietoisesti käyttämällä ja tuunaamalla työtä niiden mukaisesti työstä tulee enemmän sisäisesti motivoivaa.
Resurssit ovatkin arvokkaita ja resurssien säilyttämisen teorian (Conservation of Resources, COR) mukaan ihmiset pyrkivät saavuttamaan, säilyttämään ja suojelemaan omia resurssejaan. Resursseihin liittyy myös vahva motivoiva vaikutus. Sen vuoksi yksilö kokee stressiä, jos hänen resurssinsa ovat uhattuna tai mikäli yksilö on investoinut resursseja saavuttaakseen uusia resursseja, mutta yritys uusien resurssien saavuttamisesta epäonnistuu.
Työn stressitekijät voidaan myös jakaa haastaviin ja estäviin tekijöihin. Haastavat tekijät, kuten työtaakka ja aikapaine voivat toimia myös kasvumahdollisuuksia. Estävät tekijät, kuten työroolin moniselitteisyys ja roolikonfliktit, rajoittavat henkilökohtaista kasvua. Moniselitteisyydellä tarkoitetaan tavoitteiden epävarmuutta, riittävän tiedon puuttumista tai epäselviä prosesseja. Nämä tekijät ovat usein myös yhteydessä uupumiseen.
Aloittelevalla yrittäjällä on vielä vähän organisatorisia resursseja ja sen vuoksi heille ovat erityisen tärkeitä henkilökohtaiset kognitiiviset resurssit, kuten inhimillinen pääoma ja psykologinen pääoma, perhe ja verkostot (sosiaalinen pääoma) ja toisaalta työhön liittyvät resurssit, kuten autonomia ja myöhemmin taloudellinen menestys. Nämä auttavat yrittäjää vastaamaan yrittäjyyden vaatimuksiin ja myös suojelemaan muita resursseja. Henkilökohtaisilla resursseilla on suora yhteys resilienssiin, joka määrittää, miten hyvin yksilö selviää erilaisista haastavista tilanteista ja stressistä.
Yrittäjyyden alussa yrittäjän resurssit muodostuvatkin käytännössä siitä, keitä he ovat, mitä he tietävät ja ketä he tuntevat. Nämä resurssit sitouttavat yrittäjää ja auttavat estämään negatiivisen, resurssien menettämiseen johtavan spiraalin. Parhaimmillaan nämä resurssit kehittävät itseluottamusta, johtavat parempaan suoriutumiseen ja luovat myönteisen, resursseja kasvattavan spiraalin, joka myös lisää motivaatiota. Lisäksi myönteinen resurssispiraali mahdollistaa yritystoiminnan resurssien kehittämisen.
Itsensä johtaminen taitona ja resurssina
Itsensä johtamisen taidot ovat toteutuessaan yksilön tärkeä kognitiivinen resurssi. Tämä resurssi on epävarmuudessa ja stressaavassa tilanteessa toimivalle yrittäjälle ehkäpä vieläkin tärkeämpi kuin organisaatiossa työskenteleville henkilölle, koska vastuu kaikesta on yrittäjällä itsellään. Itsensä johtaminen linkittyy työhyvinvointiin.
Yrittäjät, jotka kehittävät itsensä johtamisen taitoja kokevat todennäköisesti enemmän työn imua, saavat todennäköisesti suuremman taloudellisen tuloksen, enemmän myönteistä palautetta, joka kohottaa itseluottamusta ja mahdollisesti johtaa esimerkiksi ulkopuoliseen rahoitukseen. Nämä resurssit motivoivat ja tukevat työn imua ja todennäköisesti edistävät liiketoiminnan kehittymistä ja kasvua. Sen lisäksi lisääntyneet resurssit suojaavat työuupumukselta. Myös tunteiden säätely ja muut itsensä johtamisen strategiat, joiden välittävinä tekijöinä ovat myönteiset tunteet ja itseluottamus, tukevat stressin hallinnassa.
Itsensä johtamisen taitojen merkitys
Mielikuva pienyrityksestä muodostuu sen tuotteiden ja palveluiden lisäksi myös sen yrittäjän toiminnan perusteella. Itseään hyvin johtava yrittäjä antaa itsestään luottavaisen ja luotettavan kuvan. Näin ollen hyvä itsensä johtaminen sekä auttaa yrittäjää voimaan paremmin; paremman elämän ja matalamman stressitason vuoksi että todennäköisesti tekemään parempaa liiketoiminnallista tulosta.
Itsensä johtaminen on yrittäjän tärkeä resurssi, koska itsensä johtamisen taidot ovat olennaisia stressaavassa yrittäjäroolissa selviämiselle ja liiketoiminnan kehittämiselle. Ne ovat onneksi opittavia ja kehitettävissä olevia. Itsensä johtamisessa olennaisessa osassa on itseluottamus eli yksilön usko omaan kyvykkyyteensä suoriutua tietystä tehtävästä.
Itsensä johtamisen strategiat ovat osa Banduran sosiaalis-kongnitiivista (social cognitive) -teoriaa, jonka kaksi periaatetta ovat tärkeitä stressinhallinnan kannalta.
- Ensinnäkin kognitiiviset prosessit vaikuttavat monella tapaa sosiaaliseen oppimiseen ja niillä on tärkeä merkitys sekä käyttäytymisen että ympäristön näkökulmasta, koska kognitiiviset tekijät vaikuttavat suuresti siihen, miten yksilö huomioi, havainnoi ja jäsentää ulkopuolisia tekijöitä.
- Toiseksi koska kognitiivisilla tekijöillä on tärkeä merkitys yksilön ja ympäristön sekä käyttäytymisen välillä, itsesäätely (self-regulatory functions) ja toiminnan kontrollointi (control of behaviour) ovat tärkeässä roolissa stressinhallinnassa.
Itsensä johtamisen taitoja tarvitaankin kaikkien kolmen tekijän eli yksilön (persoona ja ajattelu), ympäristön ja käyttäytymisen välisissä suhteissa. Muita itsensä johtamisen taustateorioita ovat kontrolliteoria ja sisäisen motivaation teoria. Keskeisessä roolissa on myös yksilön minäpystyvyys eli itseluottamus eli usko omaan pystyvyyteen.
Itsensä johtamisen strategiat
Itsensä johtamisen strategioita ovat Neckin ja kumppaneiden mukaan seuraavien tekijöiden johtaminen 1) sisäinen puhe (self-talk), 2) uskomusten ja olettamusten arviointi (beliefs), 3) positiiviset mielikuvat (mental imagenary) 4) tunteiden säätely (affective state) ja 5) ajattelumallit (thought patterns). Näiden strategioiden tavoitteena on, että yksilö tulee tietoiseksi omista ajattelutavoistaan, omasta toiminnastaan ja kykenee säätelemään ajattelu- ja toimintamallejaan siten, että ne todennäköisemmin johtaisivat toivottuun lopputulokseen.
Kaikilla itsensä johtamisen strategiolla on tarkoituksena lisätä yksilön myönteisiä tunnekokemuksia. Koska erilaiset toimintatavat ovat eri yksilöille mieleisiä, niin itsetuntemuksen kehittäminen tukee vahvasti itsensä johtamista. Itsetuntemuksen kasvattamisen lisäksi itsensä johtamisessa on myös kyse uusien taitojen opettelusta.
Yllä mainittujen strategioiden lisäksi yksilö voi hyödyntää myös luonnollisten palkkioiden strategioita, jotka tähtäävät luomaan autonomian ja kyvykkyyden kokemuksia, jolloin korostuu sisäisesti motivoivat ja autenttisuutta hyödyntävät toimintamallit; esimerkiksi omien vahvuuksien tietoinen käyttö. Myös elämäntapojen (ruokavalio, liikunta jne.) säätelyllä voidaan päästä myönteisiin tunnekokemuksiin.
Sisäinen puhe
Sisäistä puhetta on tutkittu paljon ja myönteisen sisäisen puheen on havaittu olevan yhteydessä yksilön suoriutumiseen erilaisissa tehtävissä. Yrittäjät hyvin todennäköisesti hyötyvät etenkin stressaavissa tilanteissa mahdollisen kielteisen sisäisen puheen muokkaamisesta harjoittelun kautta myönteiseen suuntaan. Erityisesti uskomusten, mentaalisen myönteisen kuvittelun ja tunnetilan näkökulmasta on merkitystä, miten yrittäjä puhuu itselleen ennen stressaavaa tilannetta, sen aikana ja sen jälkeen.
Uskomusten ja olettamusten arviointi
Uskomuksilla tarkoitetaan yrittäjien taustalla olevia olettamuksia, jotka vaikuttavat myös siihen, miten yrittäjä käsittelee stressiä. Osa yksilön kokemista haasteista saattaa johtua vääristyneistä tai toimimattomista ajattelumalleista, jotka estävät tehokasta toimintaa ja saattavat johtaa jopa masennukseen. Vääristyneet ajattelumallit voivat olla seurausta vääristyneistä uskomuksista. Tästä esimerkkinä voisi olla tilanne, jossa rahoittaja antaa perustelemattoman hylkäyspäätöksen yrityksen toimintasuunnitelman perustella, mikä puolestaan voi saada yrittäjän mustavalkoisesti uskomaan, ettei hän voi koskaan saada rahoitusta yritystoiminnalleen.
Uskomuksia on mahdollista havainnoida ja korvata rakentavammilla uskomuksilla myönteisen sisäisen puheen avulla. Haastava ja pettymystä aiheuttava tilanne on mahdollista ottaa opettavaisena kokemuksena, jonka ansiosta tulevaisuudessa voi olla paremmat mahdollisuudet onnistua. Edellisessä esimerkkitilanteessa yrittäjä voisi pyytää palautetta hylkäyspäätöksen antaneelta rahoittajalta ja saamansa palautteen avulla kehittää toimintasuunnitelmaansa, jonka jälkeen sitä olisi mahdollista tarjota toiselle rahoittajalle.
Positiiviset mielikuvat
Mentaalisen harjoittelun Manz määrittelee itsensä johtamisen yhteydessä seuraavasti ”we can create and, in essence, symbolically experience imagined results of our behavior before we actually perform.” Toisin sanoen jo ennen stressaavaa tilannetta on mahdollista kuvitella sen onnistunut suorittaminen. Tutkimuksissa on havaittu mentaalisen harjoittelun olevan yhteydessä myönteiseen suoriutumiseen niin urheilussa kuin organisaatiokontekstissa. Yrittäjät, jotka hyödyntävät mentaaliharjoittelua stressaavista tehtävistä suoriutumiseen rakentavat todennäköisesti samalla itselleen myönteisiä ajattelumalleja ja hallitsevat stressiä.
Tunteiden säätely
Tunnetilalla (affective state) tarkoitetaan yksilön tunteellista tilaa suhteessa tapahtumiin tai tilanteisiin. Irrationaaliset tai huonosti tilanteeseen sopivat ajattelutavat tuottavat emotionaalista kuormitusta, kun taas rakentava ja rationaalinen ajattelu johtaa todennäköisemmin myönteiseen tunnetilaan. Yksilön tunnetilat muodostuvat usein sisäisen puheen pohjalta. Yrittäjä, jolla on rakentava sisäinen puhetyyli voi paremmin kontrolloida tunnetilaansa ja soveltaa rakentavampia ajattelumalleja stressaavan tilanteen arvioinnissa ja ratkaisemisessa. Tunteiden kontrollointi ja myönteinen tunnetila auttaa todennäköisemmin löytämään rakentavia, yhteisesti hyödyttäviä ratkaisuja sidosryhmien kanssa.
Ajattelumallit
Ajattelumallien on huomattu vaikuttavan stressaavien tilanteiden arviointiin ja käsittelyyn. Manz kuvaa ajattelumallia seuraavasti ‘certain ways of thinking about our experiences,’ and as ‘habitual ways of thinking.’ Yrittäjien tyypillisillä ajattelutavoilla on merkitystä stressaavan tilanteen arviointiin ja käsittelyyn. Tyypillisiin ajattelutapoihin puolestaan vaikuttavat uskomukset, mielikuvaharjoittelu ja sisäinen puhe. Kahdella ensimmäisellä on suora vaikutus, kun taas sisäinen puhe vaikuttaa tunnetilan kautta. Tehokkainta stressin arviointi ja käsittely on, kun yrittäjä kehittää rakentavia ajattelutapoja, jotka auttavat suhtautumaan haastaviin tilanteisiin enemmän mahdollisuuksina kuin esteinä tai uhkina. Tällöin yrittäjä näkee yritystoiminnan aloittamiseen liittyvän paineen todennäköisemmin mahdollisuutena näyttää ja toteuttaa johtamistaitojaan kuin esteenä rahoituksen hankkimiselle.
Itsensä johtaminen on yrittäjän tärkeä resurssi
Yllä todetun perusteella yrittäjyyden stressitekijät eivät välttämättä tule vain ulkoa esim. rahoittajien ja asiakkaiden hyväksynnän saamisesta, vaan myös itsesäätelyyn liittyvistä kognitiivisista prosesseista. Näin ollen yrittäjän stressistä selviytymiseen myötävaikuttaa suuresti myös rakentavat ajattelu- ja toimintamallit. Itsensä johtaminen on yrittäjän tärkeä resurssi, koska itsensä johtamisen taidot ovat avainasemassa auttamassa yrittäjyyden vaatimusten ja resurssien välillä tasapainottelussa kohti työn imua.
Tutkimusten mukaan itsensä johtaminen on yhteydessä työn imussa ja työuupumuksessa koettuihin muutoksiin. Suomessa tehdyssä muita kuin yrittäjiä koskevassa etätyötutkimuksessa työn imun määrä oli noussut merkittävästi enemmän erinomaisilla itsensä johtajilla (36 %) verrattuna hyviin (23 %) tai heikommin itseään johtavilla tapahtuneeseen muutokseen. Vastaavasti erinomaiset itsensä johtajat kokivat vähemmän työuupumusta kuin hyvät tai heikkommin itseään johtavat.
Jos haluat lukea lisää itsesi johtamisesta voit tutustua positiivisen itsensä johtamisen blogisarjaan.
Jos sinua kiinnostaa stressinhallinta, voit lukea 15 vinkkiä, jotka auttavat hallitsemaan stressiä luonteenvahvuuksien avulla.
Lähteet:
Hakanen, J., & Kaltiainen, J. (2020). Työn imu – parasta hyvinvointia työssä? Työpoliittinen aikakauskirja 2/2020, 41–56, työ- ja elinkeinoministeriö.
Hobfoll, S. E. (2002). Social and Psychological Resources and Adaptation. Review of General Psychology 6(4), 307–324. https://doi.org/10.1037//1089-2680.6.4.307
Hobfoll, S. E., Johnson, R. J., Ennis, N. & Jackson, A. P. (2003). Resource Loss, Resource Gain, and Emotional Outcomes Among Inner City Women. Journal of Personality and Social Psychology, 84(3), 632–643. https://doi.org/10.1037/0022-3514.84.3.632
Houghton, J. D., Wu, J., Godwin, J. L., Neck, C. P., & Manz, C. C. (2012). Effective stress management: A model of emotional intelligence, self-leadership, and student stress coping. Journal of Management Education, 36, 220–238. https://doi.org/10.1177/1052562911430205
Mäkelä, L., Kemppainen, S., Kangas, H., Lehtimäki, T. & Tanskanen, J. (2020). Itsensä johtamisella parempaa hyvinvointia myös koronakevään etätöissä. Työn tuuli 2(29).
Neck, C. P., Houghton, J. D., Sardeshmukh, S. R., Goldsby, M. & Godwin, J. L. (2013) Self-leadership: a cognitive resource for entrepreneurs, Journal of Small Business & Entrepreneurship, 26(5), 463-480. https://doi.org/10.1080/08276331.2013.876762
Niinivaara, J. (2019). Itsensä johtaminen strategiana ja kokemuksena. Teoksessa Syväjärvi, A. & Pietiläinen, V. Johtamisen psykologia. PS-kustannus. Jyväskylä.
Schaufeli, W., B., Salanova, M., Gonzales-Roma, V. & Bakker, A., B. (2002). The Measurement of Engagement and Burnout: A Two Sample Confirmatory Factor Analytic Approach. Journal of Happiness Studies, 3, 71–92. https://doi.org/10.1023/A:1015630930326
Wenström, S. (2022). Kaikilla vahvuuksilla Opas laajan vahvuusnäkemyksen käyttöön opetuksessa. Jyväskylä: PS-Kustannus.
