Tässä kirjoituksessa keskitytään siihen, mitä itseluottamus tarkoittaa osana psykologista pääomaa. Itseluottamus (self-efficacy) ennustaa erilaisista yksittäisistä psykologisista tekijöistä kaikista parhaiten hyvinvointia, onnistumista ja menestymistä. Se toimii selittävänä tekijänä niin urakehityksessä kuin opinnoissakin. Niinpä se on psykologisen pääoman elementeistä tärkein.
Itseluottamuksesta käytetään välillä termiä minäpystyvyys. Se tarkoittaa rohkeutta ja omiin kykyihin uskomista haastavissakin tehtävissä. Kyse on siitä, uskallatko halutessasi kokeilla uusia asioita, vaikka ne olisivat epämukavuusalueellasi, ja oletko aloitteellinen asettamaan itsellesi haastavia, mutta tärkeitä, tavoitteita, joiden saavuttamisessa tiedät joutuvasi venymään.
Mitä itseluottamus tarkoittaa osana psykologista pääomaa?
Itseluottamus on pohja, jonka varassa ja varaan rakennat suunnitelmia ja toteutat niitä. Sillä on siten suuri vaikutus elämäsi kulkuun ja hyvinvointiisi. Lisäksi itseluottamus vaikuttaa sisäiseen motivaatioosi.
Miten itseluottamus vaikuttaa tavoitteiden asettamiseen ja saavuttamiseen?
Itseluottamus vaikuttaa muun muassa siihen:
- kuinka vaativia tavoitteita uskallat asettaa itsellesi,
- kuinka aktiivisesti toimit tavoitteidesi eteen, ja
- kuinka paljon panostat työskentelyysi.
”Itseluottamus on henkilön luottamusta omiin kykyihin suunnata oma motivaatio, käytettävissä olevat resurssit ja toiminta haluamassaan tehtävässä suoriutumiseen ja siinä onnistumiseen.”
– Ilona Rauhala
On hyvä huomioida, että itseluottamus on tilannekohtaista. Toisessa asiassa saatat olla hyvinkin luottavainen omiin kykyihisi ja toisessa asiassa taas epäröit enemmän johtuen kokemuksen ja harjoittelun puutteesta. Se on täysin ok, eikä kenelläkään ole 100 prosenttista itseluottamusta jokaisessa tilanteessa.
”Sinulla on jo kaikki mitä tarvitset. Ja sinä olet jo kaikki mitä sinun pitää olla.” – Jamie Smart
Miten hyvä itseluottamus näkyy?
Hyvän itseluottamuksen omaavan henkilön tunnistaa seuraavista asioista – hän
- asettaa itselleen korkeita tavoitteita,
- valikoi itse vaikeita tehtäviä,
- saa virtaa haasteista,
- on itseohjautuva ja
- kestää vastoinkäymisiä.
Itseluottamuksen puutteella voi olla suoria vaikutuksia jokapäiväiseen tekemiseen ja myös kauaskantoisempiin ratkaisuihin, kuten unelmien ja tavoitteiden asettamiseen ja niiden toteuttamiseen.
Haasteiden ja esteiden sattuessa hyvän itseluottamuksen omaava henkilö ei heitä hanskoja tiskiin tai ala välttelemään tehtävää, vaan pohtii ja kokeilee erilaisia tapoja ylittää tai kiertää ne. Itseluottamus kompensoi puutteita tiedoissa ja taidoissa. Näin se osaltaan auttaa kartuttamaan niitä. Lisäksi itseluottamus auttaa tulemaan toimeen ei-tietämisen ja tuntemattoman kanssa.
Itseluottamuksen puute aiheuttaa myös riittämättömyyden ja vajavaisuuden kokemusta sen sijaan, että ihminen hyväksyisi itsensä sellaisena kuin on – kaikkine heikkouksineen ja vahvuuksineen.
”Olet rohkeampi kuin uskot, vahvempi kuin miltä näytät ja viisaampi kuin luulet.” – A.A. Milne, kirjailija
Itseluottamus korreloi positiivisesti näiden asioiden kanssa:
- sitoutuminen,
- onnistuminen,
- suoriutuminen ja
- sinnikkyys.
Itseluottamus edistää myös hyviä ihmissuhteita. Itseensä luottavien ja itsensä hyväksyvien ihmisen kanssa on helppoa olla ja kommunikoida. He ovat aitoja, nöyriä sekä kykenevät ottamaan muut huomioon ja kuuntelemaan toisia ihmisiä.
Itseluottamukseen vaikuttavia tekijöitä
Itseluottamus vaihtelee elämäntilanteiden mukana, ja siihen vaikuttavat monet tekijät, jotka voidaan jakaa psykologisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Näistä kahdesta viimeisestä esimerkkinä voidaan mainita riittävä palautuminen ja työilmapiiri sekä ihmissuhteet. Työssä itseluottamukseen vaikuttaa myös asiantuntemus.
Itseluottamus paranee parhaiten onnistumisien avulla. Sen vuoksi onkin tärkeää huomioida kaikki onnistumiset. Haastavaa tavoitetta asettaessa kannattaa ehdottomasti asettaa pienempiä realistisia välitavoitteita ja muistaa iloita kaikkien välitavoitteiden saavuttamisesta. Se auttaa uskomaan, että selviää myös päätavoitteesta.
On hyvä muistaa, että jos jonkin asia menee pieleen, niin se ei vielä tarkoita, ettei tavoitetta voisi saavuttaa, vaan on hyvä miettiä uutta reittiä tai tapaa tavoitteen saavuttamiseksi. Pieleen mennyttä asiaa kannattaa analysoida – mikä osa toimi ja mitä puolestaan kannattaa kehittää jatkoa ajatellen?
“Believe you can and you’re halfway there.”
– T. Roosevelt
Vinkkejä itseluottamuksen kehittämiseen
Voit kehittää itseluottamustasi koko elämäsi ajan niillä osa-alueilla, joilla koet sen hyödylliseksi.
Itseluottamusta voit kasvattaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- onnistumisten huomaamisella ja juhlinnalla,
- keskittymällä vahvuuksiin,
- tunteiden käsittelyllä,
- epäonnistumisten käsittelyllä ja niistä oppimalla,
- pitämällä itsestäsi ja hyvinvoinnistasi huolta,
- kasvun asenteella,
- hyvällä valmistautumisella sekä
- selvittämällä ja mallintamalla, miten muut ihmiset ovat ylittäneet samat esteet.
Mihin näistä sinä voisit alkaa keskittyä heti?
Mikä syö itseluottamusta?
Kaikilla ihmisillä on itseluottamusta. Sitä löytyy jo ihan pieniltä lapsilta. He harjoittelevat kävelemistä niin kauan, että se alkaa sujua. Pieni lapsi ei lannistu ja ala pohtia, että ehkä tämä kävely ei olekaan minun juttuni, koska se ei heti onnistu. Aikuiset taas alkavat herkästi vertailla itseään muihin etenkin jonkin epäonnistumisen jälkeen, mikä syö herkästi itseluottamusta. Tällöin saatetaan hätiköiden päätyä siihen, ettei tämä olekaan minun juttu, vaikka kyse olisi vain harjoittelun ja yrittämisen puutteesta.
Toinen mikä syö itseluottamusta, on täydellisyyteen pyrkiminen. Pitääkin muistaa, että usein riittävän hyvä on todellakin riittävän hyvä.
Lisäksi epäonnistumisen pelolla voi olla vaikutusta itseluottamukseen. Epävarmuuden ja itsevarmuuden vaihtelu kannattaakin pyrkiä näkemään luontaisena vaihteluna. Epävarmuuden tunne ei kerro siitä, että sinussa olisi jotain vialla, vaan se on ihan normaalia aika ajoin. Epävarmuuden sietämisen sanotaankin olevan itsevarmuutta.
Epäonnistuminen on myös normaalia, eikä se kerro mitään sinusta ihmisenä. Epäonnistumisen jälkeen olet edelleen yhtä okei kuin ennenkin. Oletko tullut ajatelleeksi, että ikävien kokemusten, kuten epäonnistumisen hyväksyminen on myönteinen kokemus. Epäonnistumiset ovatkin välttämättömiä askelia kohti onnistumista. Kukaan ei selviä ilman niitä. Yrittäessäsi jotain joko onnistut tai opit. Molemmat näistä ovat myönteisiä tapahtumia.
Huomaa myös, että usein sinä itse määrittelet sen, milloin joku tekemäsi asia on onnistunut ja milloin se on epäonnistunut. Tähän liittyy osittain myös se, kuinka täydelliseen suoritukseen pyrit.
Kerrataan vielä, mitä itseluottamus tarkoittaa osana psykologista pääomaa?
Itseluottamus ennustaa erilaisista yksittäisistä psykologisista tekijöistä kaikista parhaiten hyvinvointia, onnistumista ja menestymistä. Se toimii selittävänä tekijänä niin urakehityksessä, opinnoissakin ja auttaa myös ihmissuhteissa. Niinpä se on kaikista tärkein psykologisen pääoman elementeistä.
Itseluottamusta voit kehittää esimerkiksi asennoitumalla epävarmuuteen hyväksyen ja näkemällä epäonnistumiset välttämättöminä osina matkalla onnistumiseen sekä mahdollisuuksina oppia. Ja muista ”Sinulla on jo kaikki mitä tarvitset. Ja sinä olet jo kaikki mitä sinun pitää olla”. Kaikilla ihmisillä on omat vahvuudet, joiden varaan voi rakentaa – myös sinulla.
Jos haluat tutkia laajasti omia vahvuuksiasi, niin se onnistuu esimerkiksi Kehity vahvuuksilla -valmennuksessa.
Lue myös juttusarjan aiemmat osat.
Miten onnistut ja parannat hyvinvointiasi – kehitä psykologista pääomaasi
Miten toivo näkyy osana psykologista pääomaa?
Mitä realistinen optimismi tarkoittaa osana psykologista pääomaa?
Lähteet:
Hukari 2021. Taito Training webinaari.
Leppänen & Leppänen 2017. Itseluottamus – Kestomenestys mielessä.
Soback 2021. Valmentava johtajuus.
Rauhala, Leppänen ja Leppänen 2013. Pääasia – organisaation psykologinen pääoma.
Rauhala 2020. Business Coaching Instituten oheismateriaali 2020.
Rauhala 2017. Johda ihmistä – Psykologiaa johtajille.
Rauhala Podcast: Psykologinen pääoma / Makke Leppänen https://www.youtube.com/watch?v=4DzahqKVYv4
Tossavainen & Peltonen 2021. Psyykkinen valmennus.
Pingback: Omien arvojen tunnistamiseen liittyvät yllättävät hyödyt - Cloudbalance Oy
Pingback: Mitä onnistumisella tarkoitetaan ja mitä siihen tarvitaan? - Cloudbalance Oy
Pingback: Miten kasvun ja muuttumattomuuden asenteet eroavat toisistaan? - Cloudbalance Oy