Mitä realistinen optimismi tarkoittaa osana psykologista pääomaa? Se on yksi neljästä psykologisen pääoman osatekijästä. Psykologinen pääoma on enemmän kuin osatekijöidensä summa. Sen vuoksi jokaista osa-aluetta on hyvä kehittää. Tässä kirjoituksissa kerron ensin, mitä realistinen optimismi tarkoittaa osana psykologista pääomaa ja lopuksi annan vinkkejä siihen, miten sinä voit opetella optimismista ajattelutapaa.
Edellisessä kirjoituksessa käsitelty tulevaisuususko (toisilta nimiltään toivo, toiveikkuus) ja optimismi ovat yhteydessä toisiinsa. Optimismi sisältää Ilona Rauhalan esittämän mallin mukaan kaksi osatekijää, jotka ovat onnistumiskeskeisyys ja mahdollisuuksien näkeminen. Hän myös kuvaa optimismia hyvinvointimme perustaksi. Optimismi ennustaa psykologista ja fyysistä hyvinvointia.
Toisaalta olen itse havainnut, että on paljon helpompaa olla optimistinen, kun on muutoin hyvä olla ja elämä on tasapainossa. Näkisinkin, ettei optimismilla voi ”korjata” hyvinvoinnin puutteita, mutta se toimii osaltaan hyvän elämän rakennuspalikkana. Muistutan myös tässä yhteydessä, että negatiiviset tunteet ovat osa elämää ja niillä on oma tärkeä tehtävänsä. Niihin ei kuitenkaan kannata kiinnittyä, vaan kuunnella, mitä niillä on sanottavanaan ja sitten pohtia, miten asian voisi ratkaista.
”Murehtiminen on oikeastaan luottamuksen puutetta siihen, että elämä kantaa ja virheet voi saada anteeksi.”
– Eveliina Salonen
Optimismi osana psykologista pääomaa
Psykologisessa pääomassa realistinen optimismi on ajattelua, motivaatiota ja tunteita, ja sillä tarkoitetaan
- kokemuksien hyviin puoliin keskittymistä,
- myönteisten asioiden arvostamista,
- tulevaisuuden mahdollisuuksien näkemistä, ja
- myönteisten kokemusten etsimistä sekä
- myönteisten tunteiden vaalimista.
Myönteisyys on tärkeää siksi, että aivojen muovautuvuus on silloin korkeampaa, ja ihminen näkee enemmän eri mahdollisuuksia ja uskoo kykyihinsä sekä suoriutuu nopeammin ja paremmin. Myönteisistä tunteista voit lukea lisää täältä.
Optimismi uskona tulevaan vaikeuksista huolimatta
Optimisti kykenee luomaan uskoa lopputulokseen siitä huolimatta, että edessä on odotettavissa myös vaikeuksia. Optimismi on kykyä ajatella ratkaisukeskeisesti ja oppia epäonnistumisista. Optimisti uskaltaa myös mennä kohti ongelmaa.
Aika ajoin realistinen optimisti myös tarkistaa ajattelumallinsa realistisuuden, oman suunnitelmansa, toimintansa ja tulkintansa tilanteesta.
Optimismissa on lisäksi kyse tavasta kertoa tarinaa, jolla selitämme tapahtumia itsellemme. Optimisti näkee epäonnistumiset väliaikaisina, osaksi tilanteeseen liittyvinä tekijöinä.
Meissä kaikissa on toki sekä optimistisia että pessimistisiä puolia, mutta meillä kaikilla on myös mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten asiaa katsomme. Välillä voi hyvinkin olla hyödyllistä hyödyntää molempia näkökulmia näin on esimerkiksi riskiarviointia tehdessä.
Kumpi asennoitumistapa on sinulle luontaisempi – optimistinen vai pessimistinen? Jos se on pessimistinen, niin älä huolestu, optimistisemmaksi on mahdollista oppia omaa mieltään työstämällä.
“Life inflicts the same setbacks and tragedies on the optimist as on the pessimist, but the optimist weathers them better.”
-Seligman
Optimismi osana hyvää elämänasennetta
Optimismi on myös hyvää elämänasennetta: muuta asiat, joihin voit vaikuttaa, ja hyväksy ne, joihin et voi vaikuttaa, ja erota nämä kaksi asiaa toisistaan.
Myönteistä elämänasennetta tukee myös optimistinen vinouma,
joka on noin 80 %:lla ihmisistä. Optimistinen vinouma kohdistuu (negatiivisesta vinoumasta poiketen) tulevaisuuteen, jonka vuoksi odotamme tulevaisuudelta enemmän myönteisiä kuin kielteisiä asioita.
“The basis of optimism does not lie in positive phrases or images of victory, but in the way you think about causes.”
-Seligman
Vinkkejä optimismin kehittämiseen
Positiivisen psykologian tutkimusten mukaan optimismia on mahdollista opetella. Kyse on yksinkertaisesti siitä, miten me tulkitsemme maailmaa ja sen tapahtumia omalta osaltamme. Tärkeintä on haastaa mahdollisia ”automaattisia negatiivisia ajatuksia”. Mieleen pulpahtavan negatiivisen ajatuksen huomatessaan voi kysyä itseltään, onko tämä minun ajatukseni totta ja onko olemassa muita vaihtoehtoja? Voit ajatella, että ikään kuin ”väittelisit” jonkun kanssa asiasta.
Optimismia tukee esimerkiksi:
- hyvinvoinnista ja elämän tasapainosta huolehtiminen,
- kiitollisuus,
- myönteinen sisäinen puhe,
- hyvän ja onnistumisten huomaaminen,
- epäonnistumisen sattuessa huomion kiinnittäminen oppimisen mahdollisuuksiin ja laita asiat oikeisiin mittasuhteisiin,
- näkökulman tietoinen kääntäminen myönteisemmäksi, ja
- omien vahvuuksien tunnistaminen ja niiden käyttö. Vahvuuksista voit lukea lisää täältä.
Oletko sinä onnistunut haasteen tai epäonnistumisen jälkeen kääntämään ajatuksesi epämieluisan tunnetilasi määrätietoisesti toiseen suuntaan? Jos olet, niin muistathan huomata onnistumisen ja kiittää itseäsi.
Kerrataan vielä, mitä realistinen optimismi tarkoittaa osana psykologista pääomaa. Realistisessa optimismissa on kaksi osatekijää, jotka ovat onnistumiskeskeisyys ja mahdollisuuksien näkeminen. Se ilmenee ajatteluna, motivaationa ja tunteina. Lisäksi se on uskoa tulevaan vaikeuksista huolimatta sekä elämänasennetta – muuta asiat, joihin voit vaikuttaa, ja hyväksy ne, joihin et voi vaikuttaa, ja erota nämä kaksi asiaa toisistaan.
Optimismi on yksi osatekijä myös resilienssin kehittymisessä. Resilienssiä voidaan kuvata kyvyksi ponnahtaa takaisin vastoinkäymisistä ja kyvyksi kasvaa vaikeuksista. Resilienssi on myös yksi osa psykologista pääomaa. Siihen paneudutaan seuraavassa kirjoituksen osassa.
Edelliset kirjoitussarjan osat voit lukea alla olevista linkeistä:
Miten onnistut ja parannat hyvinvointiasi – kehitä psykologista pääomaasi
Miten toivo näkyy osana psykologista pääomaa?
Lähteet:
Rauhala 2021. Business Coaching Instituten Business Coaching koulutuksen oheismateriaali.
Glander 2020. How to Be More Optimistic. New York Times.
Joylla luentomateriaali 2020.
Marjamaa 2021. Joylla luentomateriaali.
Moore 2021. Learned Optimism: Is Martin Seligman’s Glass Half Full? https://positivepsychology.com/learned-optimism/
Rauhala, Leppänen ja Leppänen 2013. Pääasia – organisaation psykologinen pääoma.
Rauhala 2017. Johda ihmistä – Psykologiaa johtajille.
Pingback: Miten onnistut ja parannat hyvinvointiasi - kehitä psykologista pääomaasi - Cloudbalance Oy
Pingback: Mitä resilienssi tarkoittaa osana psykologista pääomaa?
Pingback: Mitä itseluottamus tarkoittaa osana psykologista pääomaa?
Pingback: Mitä onnistumisella tarkoitetaan ja mitä siihen tarvitaan? - Cloudbalance Oy