Resursseja vahvuutena voisi kuvata esimerkiksi ravinteikkaaksi maaperäksi, joka mahdollistaa kasvun ja kehittymisen. Koen etteivät resurssit eli voimavarat useinkaan saa ansaitsemaansa huomiota vahvuuksista keskusteltaessa, vaikka ne toimivat kaiken muun mahdollistajana. Sen sijaan resurssien merkitys huomataan usein, kun tapahtuu jotakin yllättävää.
Resurssit ovat muista laajan vahvuusnäkemyksen vahvuudenlajeista poikkeava, koska niihin voidaan lukea myös ulkoisia eli muita kuin itsestä lähteviä tekijöitä. Resurssit voivat olla aineellisia, fyysisiä, psyykkisiä, kognitiivisia tai sosiaalisia tekijöitä. Ne mahdollistavat muiden vahvuuksien käyttöä ja kehittämistä ja tavoitteiden saavuttamista. Vastaavalla tavalla puuttuva resurssi saattaa jopa estää jonkin itselle tärkeän asian toteuttamisen. Esimerkiksi estävästä resurssista käy terveys. Puutteet terveydessä voivat estää monenlaisten itselle tärkeiden asioiden toteuttamisen.
Näin ollen resurssit ovat jotain sellaista, mitä sinulla on jo nyt eli ei sellaista, mitä toivoisit sinulla olevan. Ne ovat voimavaratekijöitä, jotka tukevat hyvinvointia, arkielämän sujumista ja auttavat innostumaan erilaisista asioista sekä ovat tukena ja turvana haastavissa tilanteissa ja niistä selviytymisessä.
Yksilöt ovat COR-teorian (conservation of resources) mukaan motivoituneita suojelemaan omia resurssejaan ja hankkimaan niitä lisää. Toisaalta resurssien merkitys ja samojen resurssien tärkeys vaihtelee yksilöiden välillä riippuen heidän henkilökohtaisista kokemuksistaan ja tilanteistaan.
Myös kulttuuri ja arvot vaikuttavat siihen, mitä resursseja arvostetaan. Esimerkiksi Espanjassa on paljon huonompi, osin jopa olematon sosiaaliturva ja sen vuoksi suvulla ja perheellä on siellä paljon suurempi merkitys perustavaa laatua olevan tarpeen; toimeentulon turvaamisessa kuin Suomessa. Perustarpeet ovat hyvin olennaisia, ja jos keskittyminen menee perustarpeiden turvaamiseen, on vaikeaa kääntää katsetta kohti tulevaan ja itsensä toteuttamiseen.
Usein jonkun resurssin menettäminen saa aikaan psykologisesti suuremman haitan kuin minkä hyödyn toisi vastaavan resurssin saaminen. Tärkeiden resurssien menettäminen johtaa stressiin ja jopa uupumukseen ja masennukseen.
Runsaat resurssit suojelevat resurssien menettämisen haitoilta paremmin verrattuna pieneen resurssimäärään. Resurssien monipuolisuus ja runsaus tukevat parhaiten hyvinvointia, muutoksissa selviytymistä, ja monipuoliset resurssit lisäävät myös erilaisia mahdollisuuksia.
Vähäistä resurssimäärää ei myöskään usein uskalleta helposti investoida uusien resurssien hankkimiseen, vaan ihmiselle herää suurempi tarve puolustaa jo olemassa olevia resursseja, jotta negatiivinen spiraali ei käynnistyisi tai vahvistuisi.
Yksi parhaista tavoista tukea työn imua ja työhyvinvointia on riittävistä resursseista huolehtiminen. Nykytietämyksen mukaan tässä yhtälössä ovat tärkeässä roolissa myös yksilön itsensä johtamisen taidot. Ne ovat sitä olennaisemmassa roolissa, mitä itsenäisempi työtehtävä ja työskentelyolosuhteet ovat.
Mitkä resurssit ovat sinulle tärkeimpiä?
Aika-ajoin on hyvä tarkastella, mitä resursseja eli voimavaroja sinulla on. Hyvässä tilanteessa niitä on yllin kyllin ja silloin voit pohtia, mitkä niistä ovat sinulle tärkeimmät tällä hetkellä.
Pohdin itse omia resurssejani ja niistä tärkeimpiä ovat hyvinvointi, autonomia, kyvykkyyden tunne ja mahdollisuus omien kykyjen käyttämiseen, luottamus tulevaisuuteen, puolison ja perheen tuki, sinnikkyys, toiveikkuus (will ja waypower), mahdollisuus vaikuttaa elämään, vakaa elämäntilanne, opiskelupaikka, elämänkokemus, työn/opintojen merkityksellisyys, itseni johtamisen taidot ja työn/opiskelun imu.
Resurssilistani on onneksi aika pitkä tässä elämänvaiheessa. Nuorempana se oli reilusti lyhyempi. Resursseilla onkin taipumuksena kasautua, jolloin puhutaan resurssikaravaaneista. Esimerkiksi opiskelupaikka kerryttää taitoja ja tietoja, itseluottamusta sekä verkostoja, jotka helpottavat työn saamista. Työpaikka taas kerryttää taloudellisia resursseja, uusia taitoja ja tietoja, lisää itseluottamusta sekä verkostoja, jotka helpottavat perheen perustamista ja tarvittaessa uuden työpaikan saamista. Hyvän itseluottamuksen omaava todennäköisesti on myös optimistinen jne. – myönteinen spiraali vahvistuu.
Kiinnostusten kohteiden muuttuminen ja motivaation suuntautuminen uudelle osa-alueelle vaikuttaa myös resurssien keskinäiseen merkitykseen. Itsetuntemuksen kehittymisen myötä minun halukkuuteni kehittää uutta osaamista on kasvanut, jonka vuoksi opiskelupaikka on yksi tällä hetkellä tärkeistä resursseistani. Minulle merkityksensä menettäneestä resurssista käy taas esimerkiksi lasten päivähoitopaikka.
Joskus keskustelu toisten ihmisten kanssa saattaa myös auttaa sinua huomaamaan omia resurssejasi ja arvostamaan niitä. Itse lisäsin yllä olevalle listalleni yhteisen keskustelun päätteeksi yhdeksi resurssiksi kertyneen elämänkokemuksen.
Mitä tärkeimmät resurssit kertovat muista vahvuuksistasi?
Resurssireflektiota tehdessäsi voit pohtia, mitä resurssit kertovat muista vahvuuksistasi.
Minun osaltani ne kertovat esimerkiksi, että arvostan hyvinvointia, perhettä, uuden oppimista ja vapautta. Vapaus ja autonomia mahdollistavat sen, että voin tehdä itselleni tärkeitä asioita ja johtaa omaa tekemistäni. Itseni johtamisen taidot puolestaan sekä edellyttävät että toisaalta kehittävät edelleen psykologista pääomaa eli itseluottamusta, optimismia, toiveikkuutta ja resilienssiä. Psykologinen pääoma on yksi avainresursseista, jotka auttavat erityisesti kerryttämään uusia resursseja.
Mitä resursseja sinulla olisi tarvetta kehittää? Miten se onnistuisi?
Aika ajoin saattaa huomata, että itseltä puuttuu jokin oman elämän kannalta tärkeä resurssi. Silloin on viisasta pysähtyä pohtimaan, miten puuttuvan resurssin voisi korvata tai miten sen voisi hankkia itselleen. Nuorena on esimerkiksi olennaista pohtia, mitä haluaisi tehdä työkseen ja mitä reittejä pitkin tavoitteeseen voisi päästä. Mitkä olemassa olevat vahvuudet voisivat minua siinä tukea?
Olen itse tällä hetkellä tyytyväinen omaan resurssitilanteeseeni. Toisaalta jonkun vuoden päästä on edessä muutostilanne, kun saan tohtoriopintoni valmiiksi. Niinpä minun on pikkuhiljaa hyvä pohtia, mitä haluaisin sen jälkeen tehdä. Miten voisin hyödyntää kertynyttä osaamistani? Voisin tehdä sen jossakin työpaikassa tai toimimalla yrittäjänä.
Molemmissa tilanteissa verkostoista olisi minulle hyötyä. Tällä hetkellä tärkeimpien resurssieni listalla ei ole verkostoa, mutta se tulee väistämättä ajankohtaiseksi. Jo ennakoiden minun on syytä miettiä, miten voisin tietoisesti ylläpitää ja kasvattaa omaa verkostoani tulevaa ajatellen.
Käännän katseeni muihin vahvuuksiini – mitkä niistä voisivat tukea minua verkostojen ylläpitämisessä ja vahvistamisessa. Luonteenvahvuuksiini kuuluvat esimerkiksi ystävällisyys ja sosiaaliset taidot. Ne ovat molemmat olennaisia verkostojen vahvistamisessa – siispä otan ne tietoisesti käyttöön.
Verkostoituminen on ehkäpä helpointa samanhenkisten ihmisten kanssa. Voinkin pohtia, mitkä aihepiirit minua kiinnostavat ja miten voisin tutustua näiden aihepiirien parissa uusiin henkilöihin ja toisaalta pitää yhteyttä ennestään tuntemiini ihmisiin.
Työn ja vapaa-ajan kiinnostuksen kohteitani ovat esimerkiksi positiivinen psykologia, itseni kehittäminen, hyvinvointi, lukeminen, liikunta ja koirat. Seuraava vaihe on miettiä, miten ja missä voisin toteuttaa kiinnostuksen kohteitani toisten ihmisten parissa ja koska teen sen. Vaihtoehtoja on onneksi monia. Ihan ensimmäiseksi tehtäväkseni voisin ottaa uudelleen aktivoitumisen LinkedInissä.
Sosiaalinen pääoma on myös hyvä esimerkki resurssista, joka tarvitsee säännöllistä ylläpitoa jo pelkästään säilyäkseen, eikä vain vahvistuakseen.
Minkä resurssin vahvistaminen olisi sinulle ajankohtaista?
Mitkä resurssit ovat auttaneet sinua selviytymään haastavaista ajoista tai elämän kriiseistä?
Suurimmat haasteet ovat toistaiseksi osuneet kohdalleni lapsuudessa ja nuoruudessa. Jonkinasteinen itsenäisyys on ollut tukenani ehkäpä osin pakostakin. Koen muutoinkin, että elämä on tarjonnut minulle mahdollisuuksia itseni johtamisen harjoitteluun ja resilienssin kehittämiseen.
Olen myös lapsesta saakka tykännyt lukea ja varhaisessa aikuisiässä löysin oppimisen ilon, kun opiskelin ainakin osin itseäni kiinnostavia aiheita, vaikka yksi tärkeistä motiiveistani olikin silloin toimeentulon turvaaminen. Kiinnostuin myös hyvinvoinnista ja liikunnasta. Koetuista haasteista selviäminen on ajan kanssa kasvattanut myös resilienssiäni. Omat resurssini ja resurssikaravaanini ovatkin syntyneet ja vahvistunee pikkuhiljaa.
Aikuisiällä itsetuntemuksen kehittyminen on ollut erittäin olennaisessa osassa itseni johtamisessa kohti hyvää elämää. Hyvä itsetuntemus onkin myös yksi tärkeistä resursseista.
Resurssit vahvuutena ja voimavarana
Resurssit vahvuutena ja voimavarana on vahvuudenlaji, jonka merkitystä ei useinkaan tulla ajatelleeksi, vaikka ne ovatkin edellytyksiä muiden vahvuuksien käyttämiselle ja kehittämiselle eli ne toimivat mahdollistajana. Vastaavasti olennaisen resurssin puuttuminen tai hupeneminen voi estää itselle tärkeiden asioiden toteuttamisen. Usein vasta tällaisessa tilanteissa resursseista tullaan todella tietoiseksi. Jotta näin ei pääsisi käymään, resursseista huolehtiminen, niiden kehittäminen ja niiden hupenemisen ennalta ehkäisy on yksi tärkeä itsensä johtamisen kohteista.
”Meistä jokainen on oman rakenteensa, ’yrityksensä’ Oy Minä Ab:nsa toimitusjohtaja. Tätä kokonaisuutta meidän on syytä johtaa hyvin. Siitä riippuu, miten yritys menestyy. Onko oma yrityksesi hyvässä kunnossa, selvitystilassa vai mennyt jo konkurssiin?”
Pentti Sydänmaanlakka
Voit lukea lisää itsesi johtamisesta resurssina kirjoituksesta Itsensä johtaminen on yrittäjän tärkeä resurssi.
Lähteet
Halbesleben, J. & Neveu, J., Paustian‐Underdahl, S., & Westman, M. (2014). Getting to the ”COR”: Understanding the Role of Resources in Conservation of Resources Theory. Journal of Management. 40, 1334-1364. https://doi.org/10.1177/0149206314527130
Mäkelä, L., Kemppainen, S., Kangas, H., Lehtimäki, T. & Tanskanen, J. (2020). Itsensä johtamisella parempaa hyvinvointia myös koronakevään etätöissä. Työn tuuli 2(29).
Wenström, S. (2023). Resurssit ja voimavarat vahvuutena -koulutus. Kymenlaakson kesäyliopisto.
Wenström, S. (2020). Positiivinen johtaminen. Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. PS-Kustannus.
Wenström, S. (2022). Kaikilla vahvuuksilla, Opas laajan vahvuusnäkemyksen käyttöön opetuksessa.
