Yrittäjämäinen henkilö eli sisäinen yrittäjä ottaa itse vastuun omasta tulevaisuudestaan ja rakentaa sitä haluamakseen. Hän ei niinkään odota, mitä hänelle tarjotaan, vaan on aloitteellisesti itse rakentamassa omaa ja muiden tulevaisuutta. Ajatteletko nyt, että helppohan se on sanoa, mutta yritäpä tehdä sitä käytännössä. Lupaan, että tästä mahdollisesta pohdinnastasi huolimatta kannattaa jatkaa lukemista.
Yrittäjämäinen toimintapa on ajattelu-, toiminta- ja suhtautumistapa ja toiseksi sitä voidaan kuvata muutos-, kasvu- ja oppimisprosessiksi. Kun prosessissa etenee pienissä paloissa, se on hallittavamman tuntuinen. Prosessin etenemisen myötä myös psykologinen pääomasi vahvistuu.
Millaisen tulevaisuuden sinä haluaisit henkilökohtaisesti tai millaista tulevaisuutta sinä haluat olla rakentamassa muiden kanssa?
Yrittäjällä tai yrittäjämäisellä henkilöllä voidaan Pinchotin määritelmän mukaan tarkoittaa joko ulkoista yrittäjää, joka on yritystoiminnan harjoittaja tai sisäistä yrittäjää. Sisäiselle yrittäjälle on erilaisia määrittelyitä, mutta tyypillisesti häntä ajaa sisäinen motivaatio (autonomia), hän toimii proaktiivisesti ja tavoitteellisesti, luottaa itseensä, kokeilee uutta ja johtaa itseänsä osana organisaation toimintaa.
Mikä edistää sisäistä yrittäjyyttä?
Sisäinen yrittäjyys saattaa tuntua haastavalta ja vaivalloiselta. Sitä voidaan onneksi tukea ja korkeakoulussa tehdyn tutkimuksen mukaan sitä edistää kolme tekijä, jotka ovat
- itsensä johtaminen (omat ajatus-, tunne- ja toimintamallit)
- itseluottamus (käsitys kyvykkyydestä ja motivaatio)
- psykologinen pääoma -> luovuus, resilienssi, proaktiivisuus
Tarkkaavainen lukija huomaa, että itseluottamus on mainittu erikseen, vaikka se sisältyy psykologiseen pääomaan (PsyCap). Itseluottamus on tärkeä yksittäinen tekijä ja itseluottamuksella ja PsyCapilla kokonaisuudessa on vähän erilaisia seurauksia. Sen vuoksi ne on huomioitu erikseen.
Itsensä johtaminen auttaa ylittämään esteitä, tukee itseluottamusta, voi lisätä yksilön kokemusta riippumattomuudesta, tehokkuudesta, sopeutuvuudesta, mikä puolestaan antaa lisää luottamusta ottaa vastuuta, olla luova ja ottaa aktiivisesti osaa ammatillisiin tehtäviin ja ympäristöihin.
Itseluottamus auttaa näkemään haasteet sellaisina, että ne voi kohdata ja ylittää ennemmin kuin estävinä tekijöinä. Psykologinen pääoma kokonaisuudessaan edistää mm. luovuutta, resilienssiä ja proaktiivista, yrittäjämäistä toimintaa.
Itsensä johtaminen
Olen huomannut, että itsensä johtaminen ymmärretään helposti väärin. Se saatetaan ajatella olevan melkeinpä ”väkisin puskemista” tai ”itsensä piiskaamista”, vaikka siitähän siinä ei kannattaisi olla kyse.
Lyhyesti sanottuna määriteltynä itsensä johtaminen on itseensä vaikuttamisen prosessi. Me kaikki teemme sitä, vaikka kaikki eivät tiedosta tätä toimintaa yhtä hyvin. Prosessin tarkoituksena on muokata omaa toimintaa, ajattelua ja tunteita soveltuvammaksi kulloiseenkin tilanteeseen, jotta emme itse asettaisi esteitä itsellemme.
Itsensä johtamista on mahdollista tehdä oma hyvinvointi edellä myönteisien käytäntöjen kautta tai sitten sitä voi tehdä itseään negatiivisen kautta haastaen. Valinta itsensä johtamisen tavasta on itsellä. Tämä valinta vaikuttaa hyvinvointiin jopa fysiologisella tasolla psykologisen hyvinvoinnin lisäksi.
Itsensä johtamisen strategiat
Itsensä johtamisessa voi käyttää erilaisia tapoja / strategoita, joita ovat esimerkiksi seuraavat:
- Tavoitteiden asettaminen; antaa suunnan ja suojaa voimavaroja, mahdollistaa onnistumisen kokemuksia.
- Luonnolliset palkkiot (vahvuuksilla tuunaaminen); edistävät mm. sisäistä motivaatiota, hyvinvointia ja myönteisiä tunteita.
- Uskomusten arviointi;
- Myönteiset ydinuskomukset (esim. minäpystyvyys, kasvun asenne) tärkeitä ja toimivat motivaation tavoin.
- Kielteiset uskomukset saattavat tarpeettomasti sulkea ovia. Vaikean tilanteen kohdatessaan voi pohtia liittyykö tilanteeseen rajoittavia uskomuksia.
- Positiiviset mielikuvat; apuna valmistautumisessa uuteen tai haastavaan tilanteeseen.
- Sisäinen puhe; tunnista kielteinen sisäinen puhe ja muokkaa sitä myönteisemmäksi ja kannustavammaksi (elämänlaatu ja onnistuminen).
- Tunteiden säätely; tiedosta, tunnista, hyväksy, ymmärrä viesti, tunnetilan muokkaus myönteisemmäksi (vältetään esteeksi muodostuminen).
Itseään kohtaan on tärkeää olla myös itsemyötätuntoinen. Se auttaa hyväksymään keskeneräisyyden ja toimimaan siitä huolimatta. Itsensä johtamisen tärkein tavoite on tukea yksilön itseluottamusta, joka auttaa myös stressin hallinnassa esimerkiksi sillä tavalla, että itseensä luottavat yksilöt toimivat todennäköisemmin proaktiivisesti.
Itsensä johtaminen tukee työhyvinvointia
Itsensä johtaminen on tutkimuksen mukaan yhteydessä työn imussa ja työuupumuksessa koettuihin muutoksiin. Erinomaisesti ja hyvin itseään johtavat henkilöt kokevat työssään enemmän työn imua. Työn imu on aktiivista hyvinvointia ja koostuu kolmesta osatekijästä, jotka ovat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen.
Itseluottamus
Itseluottamus on uskoa omiin kykyihin ja taitoihin saavuttaa haluttuja tavoitteita.
Miksi itseluottamuksesta kannattaa olla kiinnostunut? Sen vuoksi, että se on yhteydessä moneen myönteiseen asiaan, kuten terveyteen, stressaavissa ja pelottavissa tilanteissa toimimiseen. Mikä parasta, itseluottamusta on aina mahdollista kehittää. Turvallinen, myönteinen, kannustava ja uudelleen yrittämisen mahdollistava ympäristö on siihen hyvä paikka.
Itseluottamus näkyy yksilön toiminnassa
Itseensä luottavilla ihmisillä on huomattu olevan viisi toimintatapaa, joita voi myös harjoitella.
- He asettavat itselleen haastavia tavoitteita ja valitsevat itse haastavia tehtäviä.
- He toivottavat haasteet tervetulleiksi ja nauttivat niistä.
- He ovat itsemotivoituvia.
- He ovat valmiita näkemään vaivaa saavuttaakseen tavoitteensa.
- Kohdatessaan esteitä, he jatkavat sinnikkäästi työskentelyä.
Lisäksi on huomattu, etteivät he anna epäonnistumisten lannistaa itseään.
Onnistumiset ja niiden huomiointi tukevat itseluottamusta. Toisaalta pelkät aiemmat onnistumiset eivät kuitenkaan aina tarkoita hyvää itseluottamusta. Itseasiassa liian helpot onnistumiset eivät kehitä itseluottamusta, koska silloin onnistumisella ei juurikaan ole yhteyttä omaan toimintaan.
Itseluottamuksen kehittymiseen on onnistumisten ohella huomattu liittyvän kognitiivisen prosessoinnin mm. ennakoinnin, havainnoinnin, itsesäätelyn ja itsereflektoinnin.
Itseluottamus on aihealuekohtaista. Vaikka olisit itseesi miten luottavainen vain jossain aihepiirissä, voit olla samaan aikaan hyvin epävarma joissain toisessa aihepiirissä. Toisin sanoen yhden aihealueen vahva itseluottamus ei välttämättä ole suoraan siirrettävissä toisaalle. Itseluottamus syntyy harjoittelun tuloksena. Muistathan, että on normaalia tuntea itsensä epävarmaksi uuden asian edessä. Taidot ja luottamus itseesi alkavat kertyä, kun vain rohkenet aloittaa.
Itseluottamuksen taso on riippuvainen monesta asiasta. Osaan asioista sinun on mahdollista vaikuttaa, kuten riittävien tietojen ja taitojen hankintaan. Toisaalta vaikkapa työskentelyorganisaatiosi resurssit voivat vaikuttaa siihen, onko onnistuminen mahdollista. Lisäksi fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi vaikuttaa itseluottamukseen. Niihin voit itse vaikuttaa myönteisesti, mutta myös muilla tekijöillä, kuten vaikkapa ihmissuhteilla, voi olla vaikutusta niihin.
Minusta osa elämän mielekkyydestä tulee siitä, että meillä on aina mahdollisuus kehittyä. Ajattelepa tilannetta, jossa meillä olisi joku ”katto”, jonka yli ei voisi päästä. Miltä se kuulostaisi?
Psykologinen pääoma
Psykologinen pääoma on tärkein pääomanlaji, kun pohditaan onnistumista selittäviä tekijöitä. Se vaikuttaa myös itsensä johtamiseen, työmotivaatioon, työtyytyväisyyteen, työn iloon ja työhön sitoutumiseen. Sen avulla voidaan saavuttaa todellista pysyvää kilpailuetua. Se myös lisää yrittäjähenkisyyttä.
Psykologinen pääoma koostuu neljästä ulottuvuudesta:
- itseluottamus (luottamusta omiin kykyihin)
- toiveikkuus (tavoitteellinen toiminta ja vaihtoehtoisten reittien löytäminen)
- optimismi (myönteinen suhtautuminen tulevaisuuteen)
- resilienssi (takaisinponnahtaminen ja matkan jatkaminen haastetilanteessa).
Mikä parasta – me kaikki voimme kasvattaa omaa psykologista pääomaamme elämän varrella. Ihmiset, jotka onnistuvat ylläpitämään ja kasvattamaan omaa psykologista pääomaansa, saavuttavat elämässään enemmän ja he voivat paremmin. Heillä on riittävästi uskoa omiin kykyihinsä, jolloin he asettavat itselleen haastavampia tavoitteita ja alkavat pyrkiä niitä kohden sinnikkäästi luovuttamatta eteen tulevista vaativista tilanteista huolimatta.
Tutkimuksissa on havaittu, että psykologinen pääoma on enemmän kuin edellä mainittujen osiensa summa. Sen vuoksi kaikkien neljän osa-alueen kehittäminen on hyvästä ja tärkeää.
Psykologinen pääoma on tärkein kaikista pääomista sen vuoksi, että se auttaa uudistamaan kaikkia muita pääoman lajeja. Muut pääomanlajit ovat taloudellinen, inhimillinen ja sosiaalinen pääoma. Kaikkia näitä voi kutsua resursseiksi eli voimavaroiksi.
Voimavarojen eli resurssien merkitys
Resurssien riittävyys on olennaisen tärkeitä hyvinvoinnin kannalta. JD-R-teorialla kuvataan resurssien ja vaatimusten suhdetta. Mikäli vaatimukset ovat suuremmat kuin voimavarat, tästä aiheutuu stressiä.
Aiemmin mainitut, itsensä johtaminen, itseluottamus, PsyCap ja sisäinen yrittäjyys ovat yksilön avainresursseja. Avainresurssit ovat sellaisia resursseja, jotka auttavat uudistamaan muita resursseja. Ne tukevat esimerkiksi uusien taitojen hankintaa.
Itsensä johtaminen, sisäinen yrittäjyys ja PsyCap ovat myös yhteydessä toisiinsa. Itsensä johtaminen edistää PsyCapia ja sisäistä yrittäjyyttä. Sisäinen yrittäjyys puolestaan luo myönteisen spiraalin, joka auttaa kehittämään ja säilyttämään psykologista pääomaa (Hobfollin teorian mukaisesti). PsyCap puolestaan tukee sisäisen yrittäjyyden ja työn imun* suhdetta.
Näiden kaikkien avainresursseista ja niiden tukemisesta hyötyy niin yksilö kuin koko organisaatio.
Sisäinen yrittäjyys organisaatiotasolla
Muutoksessa navigoinnissa auttaa yrittäjämäinen asenne eli sisäinen yrittäjyys. Se näkyy organisaatiotasolla yrittäjämäisenä toimintakulttuurina.Sitä voidaan kuvata seuraavalla tavalla:
Organisaation toimintatapa, jossa yrittäjyys integroituu luontevasti eri toimintoihin organisaation kaikilla tasoilla ja on yhteisesti jaettu tahtotila organisaatiossa (Salmijärvi et al. 2021).
Käytännössä se ilmenee lisääntyneenä mahdollisuuksien havaitsemisena, riskinottona, innovatiivisuutena, luovuutena ja muutoskyvykkyytenä. Se on vastakkainen tila status quolle eli kaiken säilyttämisenä ennallaan. Parhaimmillaan se vahvistuukin kriiseistä.
Kun organisaatiossa suositaan yrittäjämäistä toimintatapaa se mahdollistaa työntekijöiden toimimisen muutosagentteina. Tällöin työntekijät pääsevät vaikuttamaan omaan työhönsä toimimaan luovasti ja toteuttamaan omia ideoitaan. Tämä luo suuremmat mahdollisuudet omien vahvuuksien käyttämiselle eli työn muokkaamiselle omien vahvuuksien suuntaisesti.
Yrittäjämäistä toimintakulttuuria edistää organisaatiotasolla
- avoin ja läpinäkyvä viestintä,
- yhteinen halukkuus myöntää organisaation heikkoudet sekä
- halu ja valmius kohdata ongelmat ja vastata niihin.
Tärkeää yhteinen keskustelu eri toimijoiden ajatuksista ja kokemuksista sekä käsitteistä, jotta asiasta muodostuu jaettu ymmärrys.
Miksi sisäisestä yrittäjyydestä kannattaa kiinnostua?
Sisäisellä yrittäjyydellä ja yrittäjämäisellä toimintakulttuurilla on korkeakoulussa tehdyn tutkimuksen mukaan myönteisiä vaikutuksia organisaatio-, yksilö- (opettajat ja muu henkilökunta), opiskelija- ja yhteiskuntatasolla.
Organisaatiotasolla se edistää
- työtyytyväisyyttä,
- innovatiivisuutta, uudistumista, kilpailuetua,
- työpaikan houkuttelevuutta ja
- henkilöstön hyvinvointia, PsyCapia ja
- työn imua.
Yksilötasolla se edistää esim.
- urakehitysmahdollisuuksia ja oppimista (motivaatiota siihen),
- hyvinvointia (työtyytyväisyys ja elämäntyytyväisyys)
- psykologista pääomaa.
On kuitenkin hyvä muistaa, että sisäisten yrittäjien tulee myös johtaa itseään ja huolehtia omista voimavaroistaan. Tässä tukee hyvä itsetuntemus ja omien rajojen tuntemus.
Opiskelijoita puolestaan motivoi yrittäjämäisessä toimintatavassa
- itselle tuleva hyvä ja
- halu edistää yhteistä hyvää ja parempaa maailmaa.
Opiskelijoita ei niinkään motivoi taloudellinen hyvä, vaikka se voi toki yrittäjämäisen toiminnan seuraus.
Yhteiskuntatasolla se edistää
- uusia keksintöjä,
- teknologisten muutosten leviämistä ja
- uusia työpaikkoja.
Organisaation sisäisen yrittäjyyden ja psykologisen pääoman yhteys
Sisäisellä yrittäjyydellä ja psykologisella pääomalla on yhteys myös organisaatiotasolla. Aiemmin jo mainitsin, että sisäinen yrittäjyys edistää psykologista pääomaa, mutta yhtä lailla on huomattu, että psykologinen pääoma tukee sisäistä yrittäjyyttä. Niillä vaikuttaakin olevan toisiaan vahvistava vaikutus.
Erityisesti itseluottamus ja toiveikkuus ovat yhteydessä sisäiseen yrittäjyyteen ja yrityksen (ulkoinen) toimintaan ja menestymiseen. Korkean itseluottamuksen omaavalla on vahva usko kykyihinsä onnistua jonkin tehtävän tekemisessä. Taitojen lisäksi se kuvaa omaa uskoa onnistumiseen. Itseluottamus myös motivoi yksilöä luovuuteen ja innovointiin. Lähellä olevat ihmiset vaikuttavat myös itseluottamukseemme.
Yrittäjämäisillä henkilöillä on myös myönteiset tulevaisuuden odotukset, vaikka niille ei olisi perusteltua syytä. Tätä kutsutaan optimismiksi. Korkean optimismin on huomattu edistävän myös yrittäjyysaikeita. Se auttaa myös kohtaamaan epävarmuuden, joka on tärkeä tekijä myös yrittäjämäisessä kulttuurissa.
Toiveikkuudella puolestaan tarkoitetaan sekä halua toimia tavoitteellisesti että kykyä löytää vaihtoehtoisia reittejä tavoitteen saavuttamiseksi esteitä kohdatessa. Tämä on tärkeää myös sisäiselle yrittäjälle. Toiveikkuuden lisäksi resilienssi auttaa sopeutumaan, kun riskit käyvät toteen ja muutoinkin sopeutumaan ja jatkamaan matkaa haastavia tilanteita kohdatessa.
Organisaatiotasolla kannattaa yhdessä pohtia, millainen asenneilmasto organisaatiossa vallitsee. Miten me tulkitsemme haastavat ajanjaksot ja miten suhtaudumme virheisiin tai toisaalta, miten me ennakoimme tilanteita, joissa virheitä voisi sattua. Entä miten huolehdimme voimavaroista?
Organisaation psykologisen pääoman tilaa voidaan yhdessä tarkastella myös alla mainittujen kysymysten valossa.
Psykologisen pääoman kehittäminen on prosessi, joka näkyy asennoitumisessa ja toimintatavoissa. Yksilötasolla sitä voidaan kuvata elämän mittaiseksi matkaksi.
Muutamia esimerkkejä arjen toimintamalleista ovat
- oppiminen; myös mallioppiminen ja virheistä oppiminen sekä onnistumisista oppiminen,
- tavoitteiden asettaminen,
- onnistumisten huomaaminen ja palautteen hyödyntäminen,
- hyvinvoinnista ja fyysisestä kunnosta huolehtiminen,
- hyvät työvälineet,
- verkostoituminen,
- muista voimavaroista huolehtiminen ja myös vahvuuksien huomioiminen sekä yleisesti ottaen itsetuntemuksen kehittäminen.
Voimavarat auttavat uudistamaan toisia voimavaroja
Huomaatko nyt, että itsensä johtamisen taitojen kehittämisellä, psykologisen pääoman ja sisäisen yrittäjyyden tukemisella monia hyötyjä niin yksilölle, organisaatiolle kuin koko yhteiskunnalle. Sisäinen yrittäjyys, itsensä johtamisen taidot ja psykologinen pääoma ovat voimavaroja, joita kannattaa kehittää. Ne puolestaan auttavat uudistamaan muita voimavaroja ja resursseja, kuten osaamista ja sosiaalista pääomaa. Lisäksi ne auttavat selviämään muutoksista. Kuten tiedetään, tulevaisuus tarjoaa meille paljon uusia mahdollisuuksia olla luovia, innovoida ja oppia uutta. Se voi olla hyvinkin mielekästä, kun voimavarat ovat riittävät ja toimintatavat ovat yksilö- ja organisaatiotasolla voimavaroja tukevia.
Lähteet
Heikkilä, M. (2006). Minäkäsitys, itsetunto ja elämänhallinnan tunne sisäisen yrittäjyyden determinantteina. Jyväskylän yliopisto.
Hämäläinen, M., Peltonen & K., Raappana, A. (2023). Kriittistä tarkastelua yrittäjämäisen toimintakulttuurin ilmenemisestä ammattikorkeakoulukontekstissa: opettajien ja opiskelijoiden näkökulmia. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 25(4), 46–65. https://doi.org/10.54329/akakk.141579
Ilonen, S., & Hytönen, K. (2023). Why Should I Become an Intrapreneur? Introducing the Concept of Intrapreneurial Outcome Expectations. Entrepreneurship Education and Pedagogy, 6(2), 251-275. https://doi.org/10.1177/25151274221091692
Kanısoy K, Şeşen H, Ekemen MA. (2024) Academic Intrapreneurs: Exploring the Antecedents of Academic Intrapreneurial Intention. Sustainability 6(10):4019. https://doi.org/10.3390/su16104019
Kızıloğlu M., 2021. The Role of Psychological Capital in Creating an Intrapreneurship Culture. Üçüncü Sektör Sosyal Ekonomi Dergisi, 56(4), 2701–2714. https://orcid.org/0000-0002-6098-3980
Luthans et al. 2015. Psychological Capital and Beyond.
Lehtonen, S. (2020). Yrittäjämäinen toimintakulttuuri on ominaisuus, joka vahvistuu kriiseistä. https://yesverkosto.fi/yrittajamainen-toimintakulttuuri-on-ominaisuus-joka-vahvistuu-kriiseista
Mäkelä, L., Kemppainen, S., Kangas, H., Lehtimäki, T. & Tanskanen, J. (2020). Itsensä johtamisella parempaa hyvinvointia myös koronakevään etätöissä. Työn tuuli 2(29).
Neck, C. P., Manz, C. C. & Houghton, J. D. (2020). Self-Leadership: The Definite Guide to Personal Excellence 2nd Edition. Thousand Oaks: SAGE Publications, Inc.
Pandey, J., Gupta, M., & Hassan, Y. (2021). Intrapreneurship to engage employees: Role of psychological capital. Management decision, 59(6), 1525-1545. https://doi.org/10.1108/MD-06-2019-0825
Rauhala et al. (2016). Pääasia. Organisaation psykologinen pääoma. Hansaprint Oy, Turenki.
Salmijärvi, T., Siklander, P., Vuopala, E., & Impiö, N. (2021). Yrittäjyyden edistäminen korkeakouluissa – yrittäjyyslinjausten sekä kahden korkeakoulun käytänteiden tarkastelua. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 23(1), 59–77. https://journal.fi/akakk/article/view/107455
Ye, D., Xie, W., & Zheng, L. (2023). Unleashing Intrapreneurial Behavior: Exploring Configurations of Influencing Factors among Grassroots Employees. Behavioral sciences, 13(9), 724. https://doi.org/10.3390/bs13090724
